Uusi maailma Suomesta?
Kuluneen kevään aikana olen huomaamattani jättänyt punaisen lihan syömistä vähemmälle. Oikeastaan valinnan muistan tiedostaneeni parhaiten kesäkuun alussa grillatessani vegaanipihvejä, kun eräs ystäväni kyseli olenko alkanut kasvissyöjäksi. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, että mieleni ei tee mieli syödä laisinkaan lihaa lukuunottamatta kalaa, jota syön kohtuullisen harvoin. Äyriäisille olen allerginen, eli niitä en ravinnossani pääse nauttimaan. Silloin tällöin voin syödä vaaleaa lihaa, mutta en koe sitä mitenkään ns. nautinnolliseksi, lähinnä nälän siirtäjäksi.
Olen tiedostaen jättänyt maitotuotteet kuitenkin pois ruokavaliostani pitkän harkinnan jälkeen. Toki joitain lipsahduksia sattuu silloin tällöin ja olen armollinen valinnoissani, mutta en käytä enää jugurtteja, juustoja tai kermoja ruuissani unohtamattakaan maitoa, jota äärimmäisen harvoin aikaisemminkaan olen käyttänyt. Olen korvannut nämä (soija- ja) kauratuotteilla, sillä jopa lähikauppakin tarjonnallaan tukee uutta ruokavaliotani.
Yllättäen törmään kuitenkin yhä enemmän ja enemmän ihmisiin, jotka ovat tehneet samoja valintoja joko tiedostaen tai tiedostamattaan. Osalla on syynä eettisyys tai halu vähentää päästöjä ja lihan liikajalostusta. Kasvisruokavalioisilta ystäviltäni olen saanut neuvoja mihin sivuihin tutustua Facebookin kautta ja mitä blogeja lukea.
Facebookissa olen liittynyt sekä Tampereen että Helsingin vegaanien ryhmään ja lisäksi sipsikaljavegaaneihin (epäterveellistä kasvisruokaa, olisitteko arvanneet!). Googlatessani yhä enemmän ja enemmän tietoa kasvisruokavaliostani, koska vegaanihan en ainakaan toistaiseksi ole, löydän uusia paikkoja ja arvoja, mitä en aikaisemmin ole Suomessa kokenutkaan. Se yhteisöllisyys ja avoimuus, mikä on tullut vastaan, on yllättänyt itsenikin. En ole mikään future housewive material kokkailutaitojeni puolesta, eli varmasti ongelma on myös ollut pääni välissä, mutta en ns. normaalia ruokavaliota noudattavilla ole moiseen ilmiöön törmännyt! Hyväksyvyys ja kunnioitus toisten päätöksiä kohtaan huokuu ilman liika-kritiikkiä toisen 'aloittelijuutta' kohtaan.
Olen tiedostaen jättänyt maitotuotteet kuitenkin pois ruokavaliostani pitkän harkinnan jälkeen. Toki joitain lipsahduksia sattuu silloin tällöin ja olen armollinen valinnoissani, mutta en käytä enää jugurtteja, juustoja tai kermoja ruuissani unohtamattakaan maitoa, jota äärimmäisen harvoin aikaisemminkaan olen käyttänyt. Olen korvannut nämä (soija- ja) kauratuotteilla, sillä jopa lähikauppakin tarjonnallaan tukee uutta ruokavaliotani.
Yllättäen törmään kuitenkin yhä enemmän ja enemmän ihmisiin, jotka ovat tehneet samoja valintoja joko tiedostaen tai tiedostamattaan. Osalla on syynä eettisyys tai halu vähentää päästöjä ja lihan liikajalostusta. Kasvisruokavalioisilta ystäviltäni olen saanut neuvoja mihin sivuihin tutustua Facebookin kautta ja mitä blogeja lukea.
Facebookissa olen liittynyt sekä Tampereen että Helsingin vegaanien ryhmään ja lisäksi sipsikaljavegaaneihin (epäterveellistä kasvisruokaa, olisitteko arvanneet!). Googlatessani yhä enemmän ja enemmän tietoa kasvisruokavaliostani, koska vegaanihan en ainakaan toistaiseksi ole, löydän uusia paikkoja ja arvoja, mitä en aikaisemmin ole Suomessa kokenutkaan. Se yhteisöllisyys ja avoimuus, mikä on tullut vastaan, on yllättänyt itsenikin. En ole mikään future housewive material kokkailutaitojeni puolesta, eli varmasti ongelma on myös ollut pääni välissä, mutta en ns. normaalia ruokavaliota noudattavilla ole moiseen ilmiöön törmännyt! Hyväksyvyys ja kunnioitus toisten päätöksiä kohtaan huokuu ilman liika-kritiikkiä toisen 'aloittelijuutta' kohtaan.