Beste Grüße...
Odotan parhaillani aamupuuroni viilentymistä, joten ajattelin, että nyt on hyvä hetki pikaisesti päivittää kuuluumisia.
Yksi elämäni kiireisimmistä kuukausista alkavat olemaan ohitse. Ensi viikon puristus järjestämiemme tapahtumien osalta, jonka jälkeen saan keskittyä rauhassa opinnäytetyön tekemiseen ja valmistautua lähtöön. Nauttia Suomesta, rutiineista ja kirpeästä syysilmasta.
Viime viikko vierähti Berliinissä Emman ja Sirun kanssa. Kuvia ei tullut otettua juuri lainkaan kahden tekijän vaikutuksesta: 1) Sää oli pääsääntöisesti niin kurja, että olisi ollut sääli kuvata ihanaa Berliiniä niin harmaana 2) Puhelimeni on tekemässä hidasta kuolemaa, jonka vuoksi muisti on jatkuvasti täynnä. Tuli muuten mieleen, että onkohan itsellänikin muisti täynnä, kun aivan yksinkertaiset asiat on nykyään niin vaikea pitää mielessä. :D
Järjestimme iki-ihanan ainejärjestöni 45-vuotisjuhlat Berliiniä edeltävällä viikolla. Olimme valmistelleet juhlia vuoden alusta saakka, joten oli ihana saada yksi projekti purkkiin, varsinkin kun juhla onnistui erinomaisesti! Toki fiilis on haikea, sillä isoja projekteja nykyisellä hallituksellamme ei enää ole, mutta tuntuu hyvältä myös siirtyä eteenpäin. Aikansa kutakin, vaikka itselläni onkin vielä jokunen pöytäkirja kirjoitettavana.
Olen valmistellut viime aikoina myös viimeistä hakemustani Derbyn yliopistoon. Sain luokkakaveriltani, joka on tällä hetkellä siellä vaihdossa, vinkin, että en stressaisi liikaa hakemuksestani. Ei varmaan täytyisikään, sillä stressausenergiani voisin suunnata muualle. Minulla on siis jännä ominaisuus; jos ei ole jotain stressattavaa (tosin nyt on), kehitän sitä. Pakko olla jotain aina meneillään.
Yllä olevassa kuvassa esiintyy Kelvin Jones Badehaus Berlin -nimisessä pikkubaarissa (Revaler Strasse 99). Baari sijaitsee RAW-nimisellä alueella Friedrichshainin alueella, lähellä metroa. RAW-alue on vanha teollisuusalue, joka oli täynnä graffiteja, pikkubaareja ja skeittiramppeja. Ilta-aikaan arkena paikka oli hieman epäilyttävähkön oloinen vähäisen kävijäkuntansa vuoksi, mutta päiväsaikaan uudelleen mennessä alueella kulki saksalaisia turistilaumoja tutustumassa alueen historiaan. Toki paikalle mennessä hieman eksyimme, varsinkin kun itse baari sijaitsee alueen sisäpihoilla eikä kadun varrella. Onneksi mr. Jones aloitti myöhässä, joten keikka nähtiin kokonaan.
Käytiin eräs aamu Charlottenburgin alueella aamupalalla vegaanikahvilassa erään vinkin perässä. Kyseessä oleva graffititalo on siis oikeasti hotelli - how cool is that!! Kuvitelkaapa kuin värikästä Suomessakin olisi talvisin, jos talot olisivat täynnä piirrustuksia.
Mun puuro ja kahvi kerkesi kylmetä. Palataan taas myöhemmin ja tarkemmin Berliini-kuulumisten kanssa!
Yksi elämäni kiireisimmistä kuukausista alkavat olemaan ohitse. Ensi viikon puristus järjestämiemme tapahtumien osalta, jonka jälkeen saan keskittyä rauhassa opinnäytetyön tekemiseen ja valmistautua lähtöön. Nauttia Suomesta, rutiineista ja kirpeästä syysilmasta.
Viime viikko vierähti Berliinissä Emman ja Sirun kanssa. Kuvia ei tullut otettua juuri lainkaan kahden tekijän vaikutuksesta: 1) Sää oli pääsääntöisesti niin kurja, että olisi ollut sääli kuvata ihanaa Berliiniä niin harmaana 2) Puhelimeni on tekemässä hidasta kuolemaa, jonka vuoksi muisti on jatkuvasti täynnä. Tuli muuten mieleen, että onkohan itsellänikin muisti täynnä, kun aivan yksinkertaiset asiat on nykyään niin vaikea pitää mielessä. :D
Järjestimme iki-ihanan ainejärjestöni 45-vuotisjuhlat Berliiniä edeltävällä viikolla. Olimme valmistelleet juhlia vuoden alusta saakka, joten oli ihana saada yksi projekti purkkiin, varsinkin kun juhla onnistui erinomaisesti! Toki fiilis on haikea, sillä isoja projekteja nykyisellä hallituksellamme ei enää ole, mutta tuntuu hyvältä myös siirtyä eteenpäin. Aikansa kutakin, vaikka itselläni onkin vielä jokunen pöytäkirja kirjoitettavana.
Olen valmistellut viime aikoina myös viimeistä hakemustani Derbyn yliopistoon. Sain luokkakaveriltani, joka on tällä hetkellä siellä vaihdossa, vinkin, että en stressaisi liikaa hakemuksestani. Ei varmaan täytyisikään, sillä stressausenergiani voisin suunnata muualle. Minulla on siis jännä ominaisuus; jos ei ole jotain stressattavaa (tosin nyt on), kehitän sitä. Pakko olla jotain aina meneillään.
Yllä olevassa kuvassa esiintyy Kelvin Jones Badehaus Berlin -nimisessä pikkubaarissa (Revaler Strasse 99). Baari sijaitsee RAW-nimisellä alueella Friedrichshainin alueella, lähellä metroa. RAW-alue on vanha teollisuusalue, joka oli täynnä graffiteja, pikkubaareja ja skeittiramppeja. Ilta-aikaan arkena paikka oli hieman epäilyttävähkön oloinen vähäisen kävijäkuntansa vuoksi, mutta päiväsaikaan uudelleen mennessä alueella kulki saksalaisia turistilaumoja tutustumassa alueen historiaan. Toki paikalle mennessä hieman eksyimme, varsinkin kun itse baari sijaitsee alueen sisäpihoilla eikä kadun varrella. Onneksi mr. Jones aloitti myöhässä, joten keikka nähtiin kokonaan.
Käytiin eräs aamu Charlottenburgin alueella aamupalalla vegaanikahvilassa erään vinkin perässä. Kyseessä oleva graffititalo on siis oikeasti hotelli - how cool is that!! Kuvitelkaapa kuin värikästä Suomessakin olisi talvisin, jos talot olisivat täynnä piirrustuksia.
Mun puuro ja kahvi kerkesi kylmetä. Palataan taas myöhemmin ja tarkemmin Berliini-kuulumisten kanssa!